" She's my man and we got all the balls we need "

Oh fuck täytyy sanoa. Musta tuntuu taas etten tiedä mistään mitään. Tai siis, kun en oikeen tiedä omasta suuntautumisestani paljoakaan. Tykkään tytöistä, se on varmaa. Mutta ollenkaan varmaa ei ole se, että tykkäänkö pojista. Tiedän että oon vaan 17, mutta haluisin silti jo tietää. Ois vaan helppoa tuudittautua biseksuaalin asemaan, kenenkään ei tarvis tietää että tytöt taitaa olla mun juttu. Ei tulis kiusallisia keskusteluja lesboudesta sukulaisten kanssa, eikä muita vastaavia tilanteita.

Okei, mä oikeesti ihailen niitä miehiä ja naisia, jotka oikeesti uskaltaa olla homoja, ilman paineita tai huolta muiden ihmisten mielipiteistä. Haluisin olla itekin sellanen. Se tuntuu vaan niin helpolta, mutta tiedän ettei se oo. Mä en vieläkään oikeen osaa olla tästä mitenkään ylpee tai mitään. Mun täytyy sanoa, että lähinnä välillä tää mun suuntautuminen ällöttää mua, ihan kun ajattelisin muiden puolesta tätä koko juttua.


Yks mun homoidoleista on Adam Lambert.

En tiedä miten se pystyy siihen, mutta se on loistavaa! Voi kun olisin itekin yhtä itsevarma enkä pitäis tätä niin pahana juttuna kun nyt.

No, tää oli tämmönen postaus nyt, kun ei ollu oikeen muutakaan.

Ikuisesti sateenkaarilapsi